Lahti sai ensimmäisenä hiilimetsänhoito-ohjelman
Administrator, 23.09.2011
Metsien käsittelyllä ja energiapuun korjuulla on voimakas vaikutus kaupunkimetsien hiilitaseeseen. Lahden kaupungin metsille tehdystä ”hiilimetsänhoito-ohjelmasta” käy ilmi, että ilmastomuutosta voidaan hidastaa yhdistämällä energian kokonaiskulutuksen hillintä ja kivihiilen käytön korvaaminen metsäbioenergialla. Metsäbioenergia ei yksinään toimi taloudellisena ilmastomuutoksen jarruttajana, vaan sillä pitäisi korvata ennen kaikkea kivihiileen tai muuhun hiilipäästöiltään vastaavaan energialähteeseen perustuvaa energiantuotantoa. Vain näin menetellen intensiivinen metsänhoito ja energiapuun korjuu on perusteltavissa kaupunkimetsien hoidossa hiilen kierron näkökulmasta.
Simosol Oy ja Indufor Oy tekivät Aalto yliopiston Lahden keskuksen tilauksesta Lahden kaupungin metsien hiilitaseen selvityksen osana ”Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään”-hanketta (IMMU). Siinä tarkasteltiin laskennallisesti metsien ja maaperän hiilitasetta sekä metsien käsittelyn vaikutusta hiilitaseeseen kaupungin omistamalla noin 5 000 hehtaarin laajuisella kaupunkimetsäalueella.
Hakkuita 7 prosentilla tai 74 prosentilla
Tuloksena saatiin käsittelyohjeet, joiden avulla metsien puustoon ja maaperään sitoutuvan hiilen määrä voidaan maksimoida seuraavan 30 vuoden aikana.
Pelkästään metsien hiilimäärä huomioon otettaessa hakkuita tehtäisiin seitsemällä prosentilla metsäalasta.
Kun laskelmassa otetaan huomioon biomassa korvaavana energialähteenä kivihiilelle, metsiä käsiteltäisiin aktiivisemmin. Hakkuiden osuus nousisi 74 prosenttiin.
Jos bioenergialla taas korvattaisiin energiatuotantoa kohdentamattomasti, hakkuita tehtäisiin 58 prosentilla pinta-alasta. Mikäli laskelmissa huomioitaisiin lisäksi puuperäisten tuotteiden muita tuotteita korvaava vaikutus niiden käytön aikana, hakkuiden osuus nousisi todennäköisesti entisestään. Samoin kävisi tehtäessä suunnittelu pidemmälle aikavälille kuin käytetty 30 vuotta.
Tutkimuksessa Lahden kaupungin metsien hiilivirrat seuraavan 30 vuoden aikana selvitettiin käyttämällä puuston kuvaamiseen ja kasvattamiseen Simosol Oy:n SIMO-ohjelmistoa* ja maaperän hiilivirtojen mallintamiseen Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä Yasso07-mallia**. Laskentaan sisältyi lisäksi metsästä korjatun puun sisältämän hiilen elinkaari erilaisina puutuotteina ja hiilen vapautuminen niistä tuotteen käytön loputtua.
Metsä nielee hiiltä hakkaamattomanakin
Tulokset ovat samansuuntaisia muiden metsien hiilitasetutkimusten kanssa, joissa on havaittu, että 15–800 -vuotiaat metsät lähes poikkeuksetta sitovat hiiltä sekä puustoon että maaperään ja että metsien toiminta hiilinieluna jatkuu selvästi yli tavanomaisen metsien kiertoajan. Metsänhoitotoimet vaikuttavat metsän hiilivarastoihin ja -virtoihin suoraan muuttamalla metsän rakennetta, kuten harvennus- ja päätehakkuissa tai epäsuorasti muuttamalla kasvuolosuhteita kuten lannoitettaessa. Paikallisella tasolla hiilivirtoihin ja -varastoihin vaikuttavat eniten metsän kiertoaika, harvennusvoimakkuus ja metsien ikäjakauma.
Aiempien tutkimusten mukaan kiertoajan pidentäminen metsänkäsittelysuosituksiin nähden lisää keskimääräistä hiilivarastoa, mutta aiheuttaa huomattavat taloudelliset kustannukset ilman hiilestä saatavaa kompensaatiota. Vastaava tulos saatiin Lahden tapauksessa, jossa pelkästään hiilivaraston koon kasvattamiseen keskittyvällä metsänhoidolla vuosittaiset kustannukset kasvoivat noin 950 000 eurolla verrattuna taloudellisesti optimaaliseen metsänkäsittelyyn.
Kun metsien käsittely liitetään yhdeksi keinoksi osana tavoitetta hillitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua, tulisi varmistaa, että sekä puuraaka-aineen että puuperäisten tuotteiden käytöllä energiantuotannossa korvataan ennen kaikkea runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia energialähteitä.
Tuet kulutuksen pienentämiseen
Yhteiskunnan tukitoimet tulisi siis metsien käytön kannalta ensisijaisesti kohdistaa energiankulutuksen kokonaistason pienentämiseen ja vasta toissijaisesti bioenergian käytön lisäämiseen. Muussa tapauksessa sekä yhteiskunnalliset että paikalliset kustannukset kasvavat; yhteiskunnan tasolla tukieurojen epäoptimaalisen käytön kautta sekä paikallisesti hiilioptimaalisen metsänhoidon vähentyneiden hakkuutulojen muodossa.
Simo-seminaarin esitykset
Jussi Rasinmäki, 29.04.2011
SIMO-seminaari pidettiin 23.3.2011 Riihimäellä. Esitykset ovat nyt ladattavissa SIMO-blogista.
SIMO seminaari
Jussi Rasinmäki, 16.02.2011
Tauon jälkeen on taas SIMO-seminaarin aika, tällä kertaa tosin ei kovinkaan lähellä Simon-päivää. Seminaari pidetään Riihimäellä matkakeskuksen 6-kerroksisen toimistotalon 1. kerroksen kokoustilassa keskiviikkona 23.3.2011. Osoite on Eteläinen Asemakatu 2 A. Tervetuloa kuulemaan, mitä SIMO-ohjelmistolle tällä hetkellä kuuluu, ja mitä ollaan kehittämässä.
Ohjelma: 10.00 Kahvit, Simosol Oy:n esittely sekä SIMO:n historia lyhyesti
10.30 Mihin vuonna 2007 jäätiin … ja missä ollaan nyt? - Eli mitä on saatu aikaan 3 vuoden aikana.
12.00 Lounas AsemaX-ravintolassa
13.00 SIMO käytössä, käyttäjien kertomaa
- Janne Uuttera, UPM Kymmene Oyj
- Ari Rekonen, Tornator Oy
- Esko Välimäki, Tapio
- Jari Jämsä, Metsähallitus
14.00 Simosol SIMO:n käyttäjänä
- Lahti, hiililaskennat
- Tutkimuskäyttö
- Iptim: Plantation, Forest, Infra, Factory
15.00 Päätös
Ilmoitathan osallistumisestasi 25.2.2011 mennessä osoitteeseen Jouni Kalliovirralle osoitteeseen etunimi.sukunimi@simosol.fi
Maaseudun Tulevaisuus Osallistava metsäsuunnittelu-hankkeesta
Jussi Rasinmäki, 18.01.2011
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi perjantaina 14.1.2011 artikkelin “Osallistava metsäsuunnittelu”-hankkeesta, jossa kehitämme “metsäsuunnitelmakonetta”, joka voi hyödyntää useita erilaisia tietolähteitä, kuten kamerakännykkäkuvia. Suunnitelmakone koostaa automaattisesti metsänomistajan määrittelemien tavoitteiden mukaisen metsäsuunnitelman, joka päivittyy reaaliaikaisesti uudella tiedolla. Suunnitelmaa voi tarkastella nettiselaimella.
Sosiaalinen metsäsuunnittelu-hanke
Jussi Rasinmäki, 17.09.2010
Osallistumme Tekesin rahoittamaan tutkimushankkeeseen “Social Forest Planning”. Hanketta vetää VTT ja muita osallistujia ovat MosaicMill Oy, Helsingin yliopisto ja Stora Enso Oyj.
Me kehitämme hankkeessa menetelmää eri tietolähteisiin automaattisesti sopeutuvan metsäsuunnitelman tuottamiseksi. Verkon kautta tarkasteltavissa oleva metsäsuunnitelma päivittyy reaaliaikaisesti kun uusia tietoja tai tietolähteitä tulee saataville.
Lisätietoja hankkeesta sen nettisivuilta
Sivusto
Jussi Rasinmäki, 11.09.2010
Tänään julkaisimme Simosol Oy:n uuden nettisivuston. Uutisia firman kuulumisista tällä sivulla.